Suomen rahapelimarkkinat uudistuvat: Lisenssijärjestelmä korvaa monopolin

Suomen rahapelimarkkinoita on vuosikymmenten ajan määritellyt tiukka valtion monopoli. Kansallisella toimijalla, Veikkauksella, on ollut yksinoikeus tarjota lotto-, kasino- ja vedonlyöntipalveluita. Tätä on perusteltu erityisesti sosiaalisella vastuulla ja rahapelihaittojen ehkäisemisellä.

Digitaalisen aikakauden myötä monopolin murtumat ovat kuitenkin käyneet yhä ilmeisimmiksi. Suomalaiset pelaajat suuntaavat entistä enemmän ulkomaisille, lisensoimattomille sivustoille, mikä on saanut hallituksen myöntämään, ettei kieltoon perustuva lähestymistapa ole enää kestävä.

Historiallisessa käänteessä Suomi valmistautuu nyt siirtymään säänneltyyn lisenssijärjestelmään. Tämä perustavanlaatuinen muutos uudistaa maan rahapelien viitekehyksen: se avaa markkinat kansainväliselle kilpailulle, mutta pyrkii samalla kotiuttamaan menetettyjä verotuloja ja vahvistamaan pelaajien suojelua. Suomen rahapelialalle tämä on merkittävin muutos sitten kansallisen lottovaiheen käynnistymisen.

Veikkauksen monopolin loppu

Veikkauksen monopoli on pitkään ollut suomalaisen hyvinvointimallin kulmakivi, sillä rahapelituotoilla on historiallisesti rahoitettu kulttuuria, urheilua, tiedettä ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Vanhan järjestelmän puitteissa yksityisiltä yrityksiltä on ollut kiellettyä kohdistaa markkinointia suomalaisille kuluttajille.

Internet loi kuitenkin porsaanreiän, jota on ollut vaikea tukkia. Tuhannet suomalaiset pelaajat ovat jatkuvasti käyttäneet kansainvälisiä verkkosivustoja hyödyntääkseen parempia kertoimia, laajempaa pelivalikoimaa ja kilpailukykyisempiä tervetuliaisbonuksia – etuja, jotka valtion sääntelemältä alustalta usein puuttuvat.

Hallituksen perusteet monopolin purkamiselle ovat kaksitahoiset: taloudelliset ja suojelulliset. Suljetun järjestelmän vuoksi valtio on menettänyt merkittäviä verotuloja pelaajien siirtyessä muiden lainkäyttöalueiden alustoille. Samaan aikaan “kanavointiaste” – eli säännellyn järjestelmän sisällä tapahtuvan pelaamisen osuus – on laskenut jyrkästi.

Lisenssimallin myötä Suomi tavoittelee toimijoiden tuomista sääntelyn piiriin ja sen varmistamista, että valtaosa pelaamisesta tapahtuu kansallisen valvonnan alla.

Miksi Suomi tarvitsee lisenssijärjestelmän?

Siirtyminen lisenssijärjestelmään ei ole vain nykyaikaistamista, vaan käytännön vastaus nykypäivän digitaaliseen todellisuuteen. Rajattomassa verkkoympäristössä monopolin tehokkuus heikkenee merkittävästi.

Kun pääsyä ulkomaisille pelisivustoille ei voida tehokkaasti estää, turvallisin ja taloudellisesti kestävin ratkaisu on luoda oikeudellinen kehys, joka kannustaa toimijoita noudattamaan kansallisia sääntöjä.
Ehdotetussa järjestelmässä toimijat voivat hakea lisenssiä tarjotakseen palveluitaan laillisesti Suomessa. Tämän muutoksen odotetaan tuovan useita keskeisiä etuja:

• Kuluttajansuoja: Lisensoidut toimijat ovat tiukan valvonnan alaisia. Tämä sisältää vastuullisen pelaamisen työkaluja, kuten pakolliset talletusrajat ja mahdollisuuden pelikieltoon.
• Verotulot: Sen sijaan, että varat virtaisivat ulkomaille, Suomi ottaa käyttöön pelikatteeseen (GGR) perustuvan veron. Näin rahapelivoitot hyödyttävät kansantaloutta.
• Markkinoinnin valvonta: Säännellyt markkinat mahdollistavat selkeät säännöt pelimarkkinoinnille. Näin varmistetaan, että mainonta on vastuullista eikä kohdistu haavoittuviin ryhmiin.

Siirtymällä rajoittavasta monopolista kilpailtuun markkinaan Suomi seuraa muiden Pohjoismaiden, kuten Ruotsin ja Tanskan, jalanjälkiä, joissa lisenssijärjestelmät on jo otettu onnistuneesti käyttöön.

Nykytila: Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lainsäädäntöprosessi on parhaillaan käynnissä. Eduskunnan päätettyä edetä lisenssiuudistuksen kanssa, hallitus on valmistellut hakuprosessin teknisiä vaatimuksia.

Tähän kuuluu uuden valvontaviranomaisen perustaminen – tai nykyisen toimivallan laajentaminen – jotta voidaan varmistaa, että hakijat täyttävät tiukat standardit tietoturvan, taloudellisen vakauden ja rahanpesun estämisen (AML) osalta.

Tällä hetkellä markkinat ovat siirtymävaiheessa. Veikkaus jatkaa toimintaansa nykyisen mandaattinsa puitteissa, mutta ala valmistautuu suurten kansainvälisten toimijoiden hakemustulvaan.

Monet maailman johtavista nettikasinoista, jotka ovat aiemmin toimineet Suomessa “harmaalla alueella”, muokkaavat jo alustojaan vastaamaan tulevia sääntelyvaatimuksia. Tämä sisältää sivustojen lokalisointia, suomalaisten maksutapojen integroimista ja valmistautumista kansalliseen rahapeliveroon.

Suomalaisille kuluttajille nykytila on odotuksen ja varovaisuuden aikaa. Pelaajat seuraavat tarkasti, miten muutokset vaikuttavat pelivalikoimaan ja bonuksiin, kun taas operaattorit odottavat lopullisia päätöksiä lisenssimaksuista ja veroprosenteista.

Vaikutukset pelaajille ja toimijoille

Lisenssimalliin siirtyminen muuttaa perusteellisesti suomalaista pelikokemusta.

Pelaajille välittömin hyöty on lisääntynyt läpinäkyvyys ja turvallisuus. Pelaaminen lisensoidulla suomalaisella alustalla tarkoittaa, että toimijat ovat vastuussa kansalliselle sääntelijälle. Mahdolliset kiistat, liittyivätpä ne kotiutuksiin tai teknisiin ongelmiin, voidaan ratkaista selkeän oikeudellisen kehyksen sisällä.

Toimijoille vaikutukset ovat yhtä merkittäviä. Markkinoille pääsyä ei määritä enää kielto, vaan tiukat vaatimustenmukaisuusmääräykset. Yritysten on osoitettava noudattavansa Suomen standardeja sosiaalisesta vastuusta. Tämä saattaa karsia pois pienemmät tai vähemmän maineikkaat toimijat, jättäen markkinat vakiintuneille ja vastuullisille brändeille.

Myös markkinointikäytäntöjen odotetaan muuttuvan. Aggressiivisen ja sääntelemättömän mainonnan aikakausi on todennäköisesti päättymässä. Uudessa järjestelmässä Suomi tulee todennäköisesti valvomaan tiukasti sitä, miten ja missä rahapelejä saa mainostaa, painottaen erityisesti alaikäisten ja riskiryhmien suojelua.

Nettikasinoiden tulevaisuus Suomessa

Tulevaisuudessa Suomen odotetaan nousevan yhdeksi Euroopan unionin houkuttelevimmista rahapelimarkkinoista. Korkea digitaalinen lukutaito ja verkkoviihteeseen tottunut väestö tekevät maasta ensisijaisen kohteen kansainvälisille toimijoille.

Uudistuksen onnistuminen riippuu kuitenkin tasapainosta. Jos lisenssimaksut ovat liian korkeita tai verotus liian raskaata, hallitus riskeeraa sen, ettei se houkuttele tarpeeksi toimijoita – jolloin merkittävä osa markkinasta jäisi edelleen sääntelyn ulkopuolelle. Toisaalta liian löyhät säännöt voisivat vesittää pyrkimykset kuluttajansuojaan.

Alan yleisvire on varovaisen optimistinen. Useimmat asiantuntijat uskovat, että kilpailun hyväksymällä Suomi ei ainoastaan turvaa verotulojaan, vaan tarjoaa kansalaisilleen turvallisemman, läpinäkyvämmän ja lopulta nautittavamman rahapelikokemuksen.

Toimeenpanovaiheen lähestyessä katseet kääntyvät hallituksen seuraaviin virallisiin ilmoituksiin. Tämä uudistus on selkeä viesti siitä, että digitaalisessa taloudessa sopeutuminen ei ole valinnaista – se on välttämätöntä. Suomi on astumassa ulos monopolin varjosta kohti modernia, säänneltyä ja kansainvälistä markkinaa.

Tuleeko valtion rahapelimonopoli murtumaan vuonna 2023?

Suomessa tunnetusti lototaan, lyödään vetoa ja pelataan kosolti myös erilaisia kasinopelejä. Tarjontaa rahapelien suhteen löytyykin useasta eri kanavasta, vaikkakin nettikasinot ovat erilaisten vastuullisuustoimien ohella ajaneet fyysisten pelipisteiden lukumäärää alhaisemmaksi. Kuten Playfast Casino -arvostelu meille esimerkillisesti osoittaa, tulee internetin rahapelitarjonta tänä päivänä yhä useammin manner-Suomen ulkopuolelta. Syynä tähän on Suomen rahapelimonopoli, minkä ansiosta kotimaisen pelitarjonnan pariin perehtyneet ovat varmasti huomanneet kuinka sana “bonus” loistaa kotimaisen pelitarjonnan kontekstissa ylhäisellä poissaolollaan.

Rahapelimonopolin voi katsoa saaneen alkunsa vuonna 1933 kun rahapeliautomaattien pyörittämisen yksinoikeus kotimaassa annettiin kotimaisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Alku oli kuitenkin kaikkea muuta kuin ruusuista – vuonna 1938 tämä tehtävä delegoitiinkin RAY:lle (Raha-automaattiyhdistys), joka sittemmin sulautui Fintoton kanssa osaksi Veikkausta vuonna 2017. Veikkauksen omien juurien katsotaan puolestaan saaneen alkunsa vuonna 1940, jolloin Oy Tippaustoimisto Ab alkoi tarjoamaan vakioveikkausta urheilusta pitävälle suomalaisyleisölle. Itse arpajaislaki tuli voimaan kuitenkin vasta vuonna 1965 (mistä voikin päätellä jotain tuon ajan kotimaisen lainsäädäntötyön prioriteeteista).

Vaikka paperilla monopoli onkin vuosien saatossa vain vahvistunut, on sitä viime vuosina kritisoitu yllättävän kovalla kädellä – viime aikoina jopa itse rahapelimonopolin edustajien toimesta. Viimeisimmät kehitysaskeleet tällä saralla juontavatkin juurensa vuoden 2022 elokuun lopulla vuonna 2022 julkaistuun tammi-kesäkuun Veikkauksen osavuosikatsaukseen. Monopolin puolustajien perspektiivistä katseltuna tämä kertomus on rankkaa luettavaa: monopoliyhtiön markkinaosuus digitaalisessa pelimarkkinassa (ts. nettikasinot ja vedonlyöntisivustot) on laskemaan päin.

Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski kaatoi omilla kommenteillaan liekkeihin myös aimo annoksen bensaa: Suomessa tulisi pohtia monien muiden Euroopan maiden tapaan lisenssimalliin siirtymistä, sillä Veikkaus ei pysty omin nokkinensa kääntämään markkinaosuustappioita voitokseen. Tänä päivänä yhä suurempi prosentuaalinen osuus kaikista suomalaisten pelaamista varoista päätyykin olosuhteiden pakon sanelemana ulkomaisten pelioperaattoreiden taskuun – ja tämähän on pois niin kotimaiselta verottajalta, kuin veikkausvaroin tuetuilta järjestöiltäkin. Nykytilanne on myös melkoisen epälooginen siltä osin, että se ajaa pelialan osaajat ja yrittäjät ulkomaille sen sijaan että se sitouttaisi Veikkauksen ulkopuoliset toimijat maksamaan veroja ja lisenssimaksuja kotimaahan.

Yksi asia on kuitenkin selvää: Suomi harkitsee vaihtoehtoja Veikkauksen pelimonopolille. Mistä tässä on oikein kyse? Otetaanpa yhdessä selvää.

Mistä Veikkauksessa on kyse?

Kuten jo aiemmin kerkesimme aihetta nopeasti sivuamaan, on Veikkaus Oy manner-Suomen pelimonopolijärjestelmän ainoa laillinen toimija. Käytännön kielellä tämä tarkoittaa sitä, että Veikkaus on ainoa pelioperaattori jolla on laillinen lupa markkinoida ja järjestää rahapelejä manner-Suomen alueella. Veikkauksen tuotekatalogista löytyvätkin monelle suomalaiselle tutut rahapelituotteet: kolikkopelit, raaputusarvat, urheiluvedonlyönti keno sekä tietenkin ikiaikainen suosikkimme – lotto.

Koska Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta, ei Veikkauksen toimivalta rahapelien operoimiseen liittyen ulotu punaisesta asfaltista ja kauniista saaristostaan tutun maakunnan alueelle. Ahvenanmaalla vastaava rahapelien järjestämisen ja markkinoimisen toimivalta onkin delegoitu PAF:lle..

Vaikka rahapelien järjestämiseen ja markkinointiin liittyykin mantereen ja Ahvenanmaan välillä omat erityiset nyanssinsa, saavat esimerkiksi mannersuomalaiset kuitenkin osallistua PAF:n järjestämiin peleihin. Tämä pätee toki myös joukkoon muitakin Suomen ulkopuolisia toimijoita. Nykyinen arpajaislaki kun ei eksplisiittisesti kiellä suomalaisten rahapelaamista ulkomaalaisilla sivustoilla. Tämän ansiosta yhä useammat ulkomaalaiset nettikasinot päätyvätkin suomalaisten pelipaikoiksi kotimaisen Veikkauksen nettikasinon sijaan. Perinteisesti suomalaiset ovat suunnanneet esimerkiksi Maltalla, Virossa tai Curacaolla lisensoitujen pelisivustojen tarjonnan pariin.

Monopolijärjestelmän valuvikoja pyrittiin muokkaamaan viimeksi loppuvuodesta 2021 jolloin monopolin asemaa päätettiin jälleen vahvistaa vastoin rahapelialan sidosryhmän edustajien esittämää kritiikkiä. Monopolin vahvistamiseksi työkalupakista valikoituikin hyvin suomalaiselta kuulostavat vaihtoehdot: lisää valvontaa, kuria mainontaan, uusia sääntöjä fyysisten peliautomaattien sijoituskäytäntöihin sekä kaikenlaisten rahapelien pakollinen tunnistautumisen vuoden 2023 alusta alkaen.

Siihen kenties suurimpaan epäkohtaan ei kuitenkaan koskettu konkreettisesti: kuinka ulkomaille pelatut veroeurot saataisiin pysymään kotimaassa? Koska uusinkaan arpajaislaki ei kiellä pelaamista ulkomaalaisilla pelisivustoilla, on arpajaislaki nykymuodossaankin varsinainen paperitiikeri. Mahtipontiselta kuulostavat valvontahimmelit luovat kuvaa tiukasta systeemistä, mutta tosiasiassa tämä systeemi vuotaa veroeurot ja asiantuntijuuden maamme rajojen ulkopuolelle. Samanaikaisesti se sitouttaa Veikkauksen toimimaan kotimaan erittäin tiukan sääntelyn raamien sisäpuolella, samalla kun sen kilpailijat voivat nauttia lepsummista otteista omien rahapelilisenssijärjestelmiensä raamien sisällä.

Ja onhan se bonus suomalaiselle kasinopelaajalle tärkeä asia, oli kyseessä sitten tervetuliaisbonus, talletusbonus tai ilmaiskierrokset. Veikkaukselle arpajaislaki ei tällaisten myöntämiseen tarjoa mahdollisuutta, minkä ansiosta tarkan markan kasinopelaaja suuntaakin nopeasti virtuaaliseen yksityiskoneeseensa ja laskeutuu sellaisille kasinomaille jossa bonukset kuuluvat olennaisesti pelisivuston toiminnallisuuksiin.

Suomen rahapelimonopoli on myös eurooppalaisessa mittakaavassa uniikki lumihiutale – EU:n alueella se on itse asiassa tätä nykyä ainoa laatuaan. Ja onpa Suomi ollut selittämässä monopolijärjestelmänsä oikeutuksen perusteita myös Euroopan komissiollekin; ulkopuoliselle kun harvemmin aukeaa pelihaittojen kitkevällä vaikutuksella ratsastava monopoli, joka kuitenkin samanaikaisesti asettaa valtio-omisteisia peliautomaatteja arkipäiväisiin liiketiloihin kuten kauppoihin, kioskeihin sekä huoltoasemille.

Monopolijärjestelmän sijaan muissa EU:n jäsenvaltioissa luotetaan vahvasti lisenssijärjestelmän etuihin. Se tarjoaa mahdollisuuden niin yksityisille, kuin julkisomisteisillekin toimijoille tarjota ja markkinoida pelejään tietyllä maantieteellisellä alueella. Osa lisenssijärjestelmistä sallii lisensoimilleen nettikasinoille rekisteröinnit myös ulkomaalaisilta pelaajilta, toiset taas ei.

EU:n periaatteiden mukaisesti lisenssijärjestelmiin päätyneet jäsenvaltiot eivät pääsäntöisesti ole asettaneet sen kummoisempia ehtoja rahapeliyhtiöidensä kotimaisuusasteelle. EU:n sisämarkkinoiden neljän perusvapauden henki onkin johtanut siihen että EU-maasta X kotoisin oleva rahapeliyhtiö voi halutessaan (ja lisenssin hakuehdot täytettyään) hakea rahapelilisenssiä myös EU-maasta Y. Mikäli yhteisillä pelisäännöillä on todistetusti valmis pelaamaan – ja näin todistetusti on myös päätynyt tekemään – missä muka piilisi jokin ongelma?

Veikkauksen tavoitteena on asettaa rahapelialan toimijat tasa-arvoiseen asemaan

Käytännön esimerkki markkinoiden tasa-arvoistamisesta voidaan löytää esimerkiksi länsinaapuristamme Ruotsista, missä Suomen rahapelimonopolin kaltainen järjestelmä oli käytössä vuoteen 2019 saakka.

Nykyisin Spelinspektionen-nimisen peliviranomaisen lisensoimat nettikasinot osallistuvat täysimääräisesti ruotsalaisen yhteiskunnan rahoittamiseen maksamalla 18% peliveroa, minkä lisäksi positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan ovat luonnollisesti tuomassa ne peliyhtiöt jotka ovat perustaneet maahan myös fyysisiä toimistojaan ja täten tuovat sille lisää veronmaksajia. Ruotsi on tässä suhteessa tosin hieman oma lukunsa; länsinaapuristamme kun on ponnistanut rahapelialan pioneereja jo parin vuosikymmenen ajan, minkä johdosta Tukholma onkin ollut mieluisa kotipaikka monille suurille rahapeliyhtiöille (tai no, heidän emoyhtiöillensä) jo kauan ennen varsinaisen rahapelimonopolin purkamista.

Tasa-arvoistaminen olisi kuitenkin suuri edistysaskel suomalaiselle rahapelaamiselle: pelaajan oikeudet, markkinointi, vastuullinen pelaaminen sekä bonus ja -ilmaiskierrossäännökset tulisivat tällöin kotimaassa päätettäväksi ja toiminta kotimaassa verolle pantavaksi. Mahdollisista lisenssimaksuista ja uhkapeliveroista kerätyt rahat voisi edelleen korvamerkitä tieteelle, taiteelle ja urheilulle nykyisen monopollimallin mukaisesti.

Mutta mitä tasa-arvoinen asema sitten oikein tarkoittaa käytännössä? No Ruotsissa se on esimerkiksi tarkoittanut sitä, että Svenska Spel ei ole enää markkinoiden ainoa rahapelejä tarjoava yritys, vaan pikemminkin yksi monista sen toimijoista. Ruotsin esimerkkiä ei tosin kotimaassakaan järjestetyissä paneelikeskusteluissa ole haluttu kopioitavaksi aivan sellaisenaan, sillä jälkikäteen tarkasteltuna lisenssijärjestelmää on jouduttu tulkitsemaan jopa tuomioistuintasolla osittain epäselvän lakitekstin vuoksi.

Aivan tasa-arvoisista rahapelimarkkinoista ei kuitenkaan voida puhua Ruotsissakaan, mistä toimii esimerkkinä joulukuun lopulla vuonna 2022 Dagens Nyheterissä julkaistu Ruotsin rahapeliyhdistys BOS:n pääsihteri Gustaf Hoffstedtin mielipidekirjoitus. Mielipidekirjoituksessaan Hoffstedt oli sitä mieltä, että ruotsalaiset rahapelimarkkinat ovat vieläkin epätasapainossa, koska digitaalisessa kanavassa Svenska Spel toimii kuin mikä tahansa yksityinen operaattori. Tämä taas ei päde lotto- tai kenopelien osa-alueella missä se nauttii vieläkin monopoliasemasta. Hoffstedtin sanojen mukaan osittainen monopoli on johtanut siihen, että yksityiset toimijat joutuvat käyttämään valtionyhtiöön verrattuna moninverroin resursseja markkinointiin pystyäkseen kilpailemaan Svenska Speliä vastaan.

Hoffstedtin kommentit tulevatkin mielenkiintoiseen aikaan – kansanedustaja Sari Multala (kok.) on esimerkiksi kertonut Veikkauksen säilyttävän monopolinsa kivijalkakasinoilla sekä lottopeleissä. Sen sijaan että Suomi toistaisi Ruotsin virheet, voisiko Suomi aktiivisesti seurata tilannetta ulkomailla?

Koska muutos tulee tapahtumaan?

Tammikuun alussa Eurooppa- ja omistusohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi MTV-Uutisille hallituksen olevan myönteisellä kannalla digitaalisten rahapelien monopolin purkamiseen liittyen. Sisäministeriön selvityshanke saatiinkin alulle 5.1.2023, mitä sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) luonnehti tilannekuvan luomisena ja kartoituksena eri rahapelijärjestelmien yhteiskunnallisista haitoista ja hyödyistä. Varsinainen konkretia jäisi kuitenkin huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelman harteille.

Vaikka varsinaista aikataulua itse lisenssijärjestelmään siirtymiselle ei ole annettu, on esimerkiksi Sinuhe Wallinheimo (kok.) väläytellyt uuden järjestelmän potentiaalisen käyttöönoton ajankohdan sijoittuvan vuosien 2025-2026 välille.