Tuleeko valtion rahapelimonopoli murtumaan vuonna 2023?

Suomessa tunnetusti lototaan, lyödään vetoa ja pelataan kosolti myös erilaisia kasinopelejä. Tarjontaa rahapelien suhteen löytyykin useasta eri kanavasta, vaikkakin nettikasinot ovat erilaisten vastuullisuustoimien ohella ajaneet fyysisten pelipisteiden lukumäärää alhaisemmaksi. Kuten Playfast Casino -arvostelu meille esimerkillisesti osoittaa, tulee internetin rahapelitarjonta tänä päivänä yhä useammin manner-Suomen ulkopuolelta. Syynä tähän on Suomen rahapelimonopoli, minkä ansiosta kotimaisen pelitarjonnan pariin perehtyneet ovat varmasti huomanneet kuinka sana “bonus” loistaa kotimaisen pelitarjonnan kontekstissa ylhäisellä poissaolollaan.

Rahapelimonopolin voi katsoa saaneen alkunsa vuonna 1933 kun rahapeliautomaattien pyörittämisen yksinoikeus kotimaassa annettiin kotimaisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Alku oli kuitenkin kaikkea muuta kuin ruusuista – vuonna 1938 tämä tehtävä delegoitiinkin RAY:lle (Raha-automaattiyhdistys), joka sittemmin sulautui Fintoton kanssa osaksi Veikkausta vuonna 2017. Veikkauksen omien juurien katsotaan puolestaan saaneen alkunsa vuonna 1940, jolloin Oy Tippaustoimisto Ab alkoi tarjoamaan vakioveikkausta urheilusta pitävälle suomalaisyleisölle. Itse arpajaislaki tuli voimaan kuitenkin vasta vuonna 1965 (mistä voikin päätellä jotain tuon ajan kotimaisen lainsäädäntötyön prioriteeteista).

Vaikka paperilla monopoli onkin vuosien saatossa vain vahvistunut, on sitä viime vuosina kritisoitu yllättävän kovalla kädellä – viime aikoina jopa itse rahapelimonopolin edustajien toimesta. Viimeisimmät kehitysaskeleet tällä saralla juontavatkin juurensa vuoden 2022 elokuun lopulla vuonna 2022 julkaistuun tammi-kesäkuun Veikkauksen osavuosikatsaukseen. Monopolin puolustajien perspektiivistä katseltuna tämä kertomus on rankkaa luettavaa: monopoliyhtiön markkinaosuus digitaalisessa pelimarkkinassa (ts. nettikasinot ja vedonlyöntisivustot) on laskemaan päin.

Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski kaatoi omilla kommenteillaan liekkeihin myös aimo annoksen bensaa: Suomessa tulisi pohtia monien muiden Euroopan maiden tapaan lisenssimalliin siirtymistä, sillä Veikkaus ei pysty omin nokkinensa kääntämään markkinaosuustappioita voitokseen. Tänä päivänä yhä suurempi prosentuaalinen osuus kaikista suomalaisten pelaamista varoista päätyykin olosuhteiden pakon sanelemana ulkomaisten pelioperaattoreiden taskuun – ja tämähän on pois niin kotimaiselta verottajalta, kuin veikkausvaroin tuetuilta järjestöiltäkin. Nykytilanne on myös melkoisen epälooginen siltä osin, että se ajaa pelialan osaajat ja yrittäjät ulkomaille sen sijaan että se sitouttaisi Veikkauksen ulkopuoliset toimijat maksamaan veroja ja lisenssimaksuja kotimaahan.

Yksi asia on kuitenkin selvää: Suomi harkitsee vaihtoehtoja Veikkauksen pelimonopolille. Mistä tässä on oikein kyse? Otetaanpa yhdessä selvää.

Mistä Veikkauksessa on kyse?

Kuten jo aiemmin kerkesimme aihetta nopeasti sivuamaan, on Veikkaus Oy manner-Suomen pelimonopolijärjestelmän ainoa laillinen toimija. Käytännön kielellä tämä tarkoittaa sitä, että Veikkaus on ainoa pelioperaattori jolla on laillinen lupa markkinoida ja järjestää rahapelejä manner-Suomen alueella. Veikkauksen tuotekatalogista löytyvätkin monelle suomalaiselle tutut rahapelituotteet: kolikkopelit, raaputusarvat, urheiluvedonlyönti keno sekä tietenkin ikiaikainen suosikkimme – lotto.

Koska Ahvenanmaa on itsehallinnollinen maakunta, ei Veikkauksen toimivalta rahapelien operoimiseen liittyen ulotu punaisesta asfaltista ja kauniista saaristostaan tutun maakunnan alueelle. Ahvenanmaalla vastaava rahapelien järjestämisen ja markkinoimisen toimivalta onkin delegoitu PAF:lle..

Vaikka rahapelien järjestämiseen ja markkinointiin liittyykin mantereen ja Ahvenanmaan välillä omat erityiset nyanssinsa, saavat esimerkiksi mannersuomalaiset kuitenkin osallistua PAF:n järjestämiin peleihin. Tämä pätee toki myös joukkoon muitakin Suomen ulkopuolisia toimijoita. Nykyinen arpajaislaki kun ei eksplisiittisesti kiellä suomalaisten rahapelaamista ulkomaalaisilla sivustoilla. Tämän ansiosta yhä useammat ulkomaalaiset nettikasinot päätyvätkin suomalaisten pelipaikoiksi kotimaisen Veikkauksen nettikasinon sijaan. Perinteisesti suomalaiset ovat suunnanneet esimerkiksi Maltalla, Virossa tai Curacaolla lisensoitujen pelisivustojen tarjonnan pariin.

Monopolijärjestelmän valuvikoja pyrittiin muokkaamaan viimeksi loppuvuodesta 2021 jolloin monopolin asemaa päätettiin jälleen vahvistaa vastoin rahapelialan sidosryhmän edustajien esittämää kritiikkiä. Monopolin vahvistamiseksi työkalupakista valikoituikin hyvin suomalaiselta kuulostavat vaihtoehdot: lisää valvontaa, kuria mainontaan, uusia sääntöjä fyysisten peliautomaattien sijoituskäytäntöihin sekä kaikenlaisten rahapelien pakollinen tunnistautumisen vuoden 2023 alusta alkaen.

Siihen kenties suurimpaan epäkohtaan ei kuitenkaan koskettu konkreettisesti: kuinka ulkomaille pelatut veroeurot saataisiin pysymään kotimaassa? Koska uusinkaan arpajaislaki ei kiellä pelaamista ulkomaalaisilla pelisivustoilla, on arpajaislaki nykymuodossaankin varsinainen paperitiikeri. Mahtipontiselta kuulostavat valvontahimmelit luovat kuvaa tiukasta systeemistä, mutta tosiasiassa tämä systeemi vuotaa veroeurot ja asiantuntijuuden maamme rajojen ulkopuolelle. Samanaikaisesti se sitouttaa Veikkauksen toimimaan kotimaan erittäin tiukan sääntelyn raamien sisäpuolella, samalla kun sen kilpailijat voivat nauttia lepsummista otteista omien rahapelilisenssijärjestelmiensä raamien sisällä.

Ja onhan se bonus suomalaiselle kasinopelaajalle tärkeä asia, oli kyseessä sitten tervetuliaisbonus, talletusbonus tai ilmaiskierrokset. Veikkaukselle arpajaislaki ei tällaisten myöntämiseen tarjoa mahdollisuutta, minkä ansiosta tarkan markan kasinopelaaja suuntaakin nopeasti virtuaaliseen yksityiskoneeseensa ja laskeutuu sellaisille kasinomaille jossa bonukset kuuluvat olennaisesti pelisivuston toiminnallisuuksiin.

Suomen rahapelimonopoli on myös eurooppalaisessa mittakaavassa uniikki lumihiutale – EU:n alueella se on itse asiassa tätä nykyä ainoa laatuaan. Ja onpa Suomi ollut selittämässä monopolijärjestelmänsä oikeutuksen perusteita myös Euroopan komissiollekin; ulkopuoliselle kun harvemmin aukeaa pelihaittojen kitkevällä vaikutuksella ratsastava monopoli, joka kuitenkin samanaikaisesti asettaa valtio-omisteisia peliautomaatteja arkipäiväisiin liiketiloihin kuten kauppoihin, kioskeihin sekä huoltoasemille.

Monopolijärjestelmän sijaan muissa EU:n jäsenvaltioissa luotetaan vahvasti lisenssijärjestelmän etuihin. Se tarjoaa mahdollisuuden niin yksityisille, kuin julkisomisteisillekin toimijoille tarjota ja markkinoida pelejään tietyllä maantieteellisellä alueella. Osa lisenssijärjestelmistä sallii lisensoimilleen nettikasinoille rekisteröinnit myös ulkomaalaisilta pelaajilta, toiset taas ei.

EU:n periaatteiden mukaisesti lisenssijärjestelmiin päätyneet jäsenvaltiot eivät pääsäntöisesti ole asettaneet sen kummoisempia ehtoja rahapeliyhtiöidensä kotimaisuusasteelle. EU:n sisämarkkinoiden neljän perusvapauden henki onkin johtanut siihen että EU-maasta X kotoisin oleva rahapeliyhtiö voi halutessaan (ja lisenssin hakuehdot täytettyään) hakea rahapelilisenssiä myös EU-maasta Y. Mikäli yhteisillä pelisäännöillä on todistetusti valmis pelaamaan – ja näin todistetusti on myös päätynyt tekemään – missä muka piilisi jokin ongelma?

Veikkauksen tavoitteena on asettaa rahapelialan toimijat tasa-arvoiseen asemaan

Käytännön esimerkki markkinoiden tasa-arvoistamisesta voidaan löytää esimerkiksi länsinaapuristamme Ruotsista, missä Suomen rahapelimonopolin kaltainen järjestelmä oli käytössä vuoteen 2019 saakka.

Nykyisin Spelinspektionen-nimisen peliviranomaisen lisensoimat nettikasinot osallistuvat täysimääräisesti ruotsalaisen yhteiskunnan rahoittamiseen maksamalla 18% peliveroa, minkä lisäksi positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan ovat luonnollisesti tuomassa ne peliyhtiöt jotka ovat perustaneet maahan myös fyysisiä toimistojaan ja täten tuovat sille lisää veronmaksajia. Ruotsi on tässä suhteessa tosin hieman oma lukunsa; länsinaapuristamme kun on ponnistanut rahapelialan pioneereja jo parin vuosikymmenen ajan, minkä johdosta Tukholma onkin ollut mieluisa kotipaikka monille suurille rahapeliyhtiöille (tai no, heidän emoyhtiöillensä) jo kauan ennen varsinaisen rahapelimonopolin purkamista.

Tasa-arvoistaminen olisi kuitenkin suuri edistysaskel suomalaiselle rahapelaamiselle: pelaajan oikeudet, markkinointi, vastuullinen pelaaminen sekä bonus ja -ilmaiskierrossäännökset tulisivat tällöin kotimaassa päätettäväksi ja toiminta kotimaassa verolle pantavaksi. Mahdollisista lisenssimaksuista ja uhkapeliveroista kerätyt rahat voisi edelleen korvamerkitä tieteelle, taiteelle ja urheilulle nykyisen monopollimallin mukaisesti.

Mutta mitä tasa-arvoinen asema sitten oikein tarkoittaa käytännössä? No Ruotsissa se on esimerkiksi tarkoittanut sitä, että Svenska Spel ei ole enää markkinoiden ainoa rahapelejä tarjoava yritys, vaan pikemminkin yksi monista sen toimijoista. Ruotsin esimerkkiä ei tosin kotimaassakaan järjestetyissä paneelikeskusteluissa ole haluttu kopioitavaksi aivan sellaisenaan, sillä jälkikäteen tarkasteltuna lisenssijärjestelmää on jouduttu tulkitsemaan jopa tuomioistuintasolla osittain epäselvän lakitekstin vuoksi.

Aivan tasa-arvoisista rahapelimarkkinoista ei kuitenkaan voida puhua Ruotsissakaan, mistä toimii esimerkkinä joulukuun lopulla vuonna 2022 Dagens Nyheterissä julkaistu Ruotsin rahapeliyhdistys BOS:n pääsihteri Gustaf Hoffstedtin mielipidekirjoitus. Mielipidekirjoituksessaan Hoffstedt oli sitä mieltä, että ruotsalaiset rahapelimarkkinat ovat vieläkin epätasapainossa, koska digitaalisessa kanavassa Svenska Spel toimii kuin mikä tahansa yksityinen operaattori. Tämä taas ei päde lotto- tai kenopelien osa-alueella missä se nauttii vieläkin monopoliasemasta. Hoffstedtin sanojen mukaan osittainen monopoli on johtanut siihen, että yksityiset toimijat joutuvat käyttämään valtionyhtiöön verrattuna moninverroin resursseja markkinointiin pystyäkseen kilpailemaan Svenska Speliä vastaan.

Hoffstedtin kommentit tulevatkin mielenkiintoiseen aikaan – kansanedustaja Sari Multala (kok.) on esimerkiksi kertonut Veikkauksen säilyttävän monopolinsa kivijalkakasinoilla sekä lottopeleissä. Sen sijaan että Suomi toistaisi Ruotsin virheet, voisiko Suomi aktiivisesti seurata tilannetta ulkomailla?

Koska muutos tulee tapahtumaan?

Tammikuun alussa Eurooppa- ja omistusohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kertoi MTV-Uutisille hallituksen olevan myönteisellä kannalla digitaalisten rahapelien monopolin purkamiseen liittyen. Sisäministeriön selvityshanke saatiinkin alulle 5.1.2023, mitä sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) luonnehti tilannekuvan luomisena ja kartoituksena eri rahapelijärjestelmien yhteiskunnallisista haitoista ja hyödyistä. Varsinainen konkretia jäisi kuitenkin huhtikuussa järjestettävien eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelman harteille.

Vaikka varsinaista aikataulua itse lisenssijärjestelmään siirtymiselle ei ole annettu, on esimerkiksi Sinuhe Wallinheimo (kok.) väläytellyt uuden järjestelmän potentiaalisen käyttöönoton ajankohdan sijoittuvan vuosien 2025-2026 välille.